Osakunnan säännöt

Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan säännöt

Sisältö

I Osakunnan tarkoitus
II Osakunnan alue
III Osakunnan jäsenet
IV Inspehtori
V Kuraattori
VI Osakunnan kokoukset
VII Osakuntaneuvosto
VIII Virkailijat ja toimikunnat
IX Osakunnan talous
X Osakuntanauha, arvomerkit sekä kunnian- ja tunnustuksen osoitukset
XI Erinäisiä säädöksiä
XII Sääntöjen ja ohjesääntöjen vahvistaminen

Nämä sääntöjenmuutosjärjestyksen mukaisesti osakunnan peräkkäisissä kokouksissa 16.1.2017 ja 6.2.2017 hyväksytyt ja Helsingin yliopiston rehtorin vahvistamat säännöt astuvat voimaan rehtorin vahvistamispäätöksessä määrättynä ajankohtana ja korvaavat aiemmin voimassa olleet Savolaisen osakunnan säännöt. 

 

I Osakunnan tarkoitus

1 § Savolaisen osakunnan tarkoitus on olla savolaisten opiskelijoiden yhdysside, ylläpitää yhteyksiä maakuntaan, edistää jäsentensä sosiaalisia oloja, yhteiskunnallisia ja henkisiä pyrintöjä sekä monipuolista ja kehittävää harrastustoimintaa. 

 

II Osakunnan alue

2 § Osakunnan kanta-alue on se alue, jonka 1.1.2003 muodostivat seuraavat kunnat ja kaupungit:
 
Enonkoski, Haukivuori, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Jäppilä, Kaavi, Kangaslampi, Kangasniemi, Karttula, Keitele, Kerimäki, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Nilsiä, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Pielavesi, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Ristiina, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Varpaisjärvi, Vehmersalmi, Vesanto, Vieremä ja Virtasalmi.

 

III Osakunnan jäsenet

3 § Osakunnan jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja ulkojäsenet. Äänioikeus osakunnan kokouksissa on kaikilla osakunnan jäsenillä. Osakunnan jäsen on vaalikelpoinen kaikkiin osakunnan virkoihin, ellei näissä säännöissä toisin määrätä.
4 § Varsinaisia jäseniä ovat ne Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka ovat maksaneet osakunnan jäsenmaksun, jotka eivät ole muun osakunnan jäseniä ja jotka ovat kirjoittautuneet osakunnan matrikkeliin ja ilmoittautuneet osakunnan jäsenrekisteriin.
 
5 § Ulkojäseniä ovat ne muiden korkeakoulujen kuin Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka ovat maksaneet osakunnan jäsenmaksun, jotka eivät ole muun osakunnan jäseniä ja jotka ovat ilmoittautuneet osakunnan jäsenrekisteriin.
 
Osakunnan kokouksen erityisellä päätöksellä ulkojäseneksi voidaan hyväksyä myös muu ylioppilas kuluvan lukuvuoden loppuun asti.
 
6 § Osakunnan jäsenelle annetaan pyynnöstä maine- tai erotodistus hänen toiminnastaan osakunnassa edellyttäen, ettei osakunnalla ole häneltä saamisia.
Todistuksen antaa kuraattori tai toiminnanjohtaja.
 
7 § Opiskelija, joka jättää jäsenmaksunsa maksamatta, katsotaan osakunnasta eronneeksi, eikä häntä pidetä 10 §:ssä tarkoitettuna entisenä jäsenenä. Hän voi kuitenkin liittyä uudelleen jäseneksi maksamalla kuluvan lukuvuoden jäsenmaksun.
 
8 § Jos jäsen on toimillaan vahingoittanut osakuntaa tai toistuvasti jättänyt noudattamatta osakunnan sääntöjä, ohjesääntöjä tai päätöksiä, voi osakunnan kokous kurinpitolautakunnan esityksestä erottaa jäsenen määräajaksi tai kokonaan. Erotettu jäsen voi liittyä uudelleen jäseneksi vain hakemuksesta, jonka hyväksymisestä päättää osakunnan kokous.
 
9 § Osakunnan kokous voi hyväksyä osakunnan kannatusjäseneksi muun yksityisen henkilön tai yhteisön, joka suorittaa kannatusjäsenmaksun.
 
10 § Osakunnan entinen jäsen on henkilö, joka on ollut osakunnan jäsen silloin, kun hänen tutkinnonsuoritusoikeutensa on valmistumisen myötä päättynyt, tai silloin, kun hän on keskeyttänyt opintonsa.
 
Osakunnan entisellä jäsenellä on oikeus olla läsnä osakunnan kokouksissa ja muissa osakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Entisellä jäsenellä on kokouksissa puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Osakunnan entinen jäsen on vaalikelpoinen näissä säännöissä tai virkailijaohjesäännöissä erikseen määrättyihin virkoihin.
 
Entisiä jäseniä eivät ole osakunnasta eronneet.

 

IV Inspehtori

11 § Osakunnalla on inspehtori, jonka tulee olla Helsingin yliopiston toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen otettu professori.

Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa osakunnan toimintaa sekä toimia yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä.
 
12 § Inspehtorin vaali on toimitettava osakunnan varsinaisessa kokouksessa. Jos ehdokkaita on enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali suljetuin lipuin.
Jos ensimmäisessä äänestyksessä joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet valittu inspehtoriksi. Muutoin suoritetaan samalla tavalla uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Enemmän ääniä saanut on valittu inspehtoriksi.
 
Vaalin tulos on ilmoitettava yliopiston rehtorille.
 
Jos inspehtori on pitkähkön aikaa estynyt hoitamasta tehtäväänsä, valitaan virkaa toimittava inspehtori edellä määrätyssä järjestyksessä.

 

V Kuraattori

13 § Osakunnalla on kuraattori, jonka tulee olla osakunnan toimintaan hyvin perehtynyt, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut nykyinen tai entinen varsinainen jäsen. Erityisistä syistä voidaan kuraattoriksi valita osakunnan toimintaan hyvin perehtynyt muu varsinainen jäsen tai entinen varsinainen jäsen.
 
Kuraattorin tehtävänä on johtaa osakunnan toimintaa ja suorittaa hänelle muualla säännöissä erikseen määrätyt tehtävät.
 
Kuraattorin toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
 
14 § Kuraattorin vaali on toimitettava virkakautta edeltävän marraskuun varsinaisessa kokouksessa. Vaalin toimittamisesta on voimassa, mitä inspehtorin vaalista on säädetty.
 
Vaalin tulos on ilmoitettava yliopiston rehtorille.
 
Kuraattorin erotessa kesken toimikauttaan on valittava virkaa toimittava kuraattori jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

 

VI Osakunnan kokoukset

15 § Ylin päätösvalta osakunnan asioissa on osakunnan kokouksella.
 
Osakunnan kokouksia ovat varsinaiset kokoukset ja ylimääräiset kokoukset.
 
Osakunnan kokous voi harkintansa mukaan siirtää päätösvallan osakuntaneuvostolle.
 
Päätösvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää 16 §:ssä luetelluissa asioissa.
 
16 § Osakunnan kokouksessa on päätettävä ja kokouskutsussa ilmoitettava ainakin seuraavat asiat:
  1. sääntömääräiset vaalit
  2. talousarvio, tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  3. osakunnan sääntöjen ja ohjesääntöjen muuttaminen
  4. ystävyyssopimukset
  5. toimintasuunnitelma ja toimintakertomus
  6. talousarvioon sisältymättömät tai muuten periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävät raha-asiat
  7. osakunnan päätösten muuttaminen
  8. osakunnan jäsenen tai virkailijan erottaminen
  9. osakunnan kerhon sääntöjen hyväksyminen tai muuttaminen sekä kerhon lakkauttaminen
  10. osakunnan kannanotot.
Näistä asiat 1–4 voidaan päättää ainoastaan varsinaisessa kokouksesssa.
 
17 § Osakunnan varsinaiset kokoukset pidetään osakunnan huoneistossa lukukausien aikana maanantaisin kerran kuukaudessa. Syyslukukaudella ensimmäinen varsinainen kokous pidetään ensimmäisenä syyskuun 10. päivän jälkeisenä maanantaina ja kevätlukukaudella ensimmäisenä tammikuun 16. päivän jälkeisenä maanantaina.
 
18 § Ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle inspehtori, kuraattori tai osakuntaneuvosto, milloin he harkitsevat siihen olevan syytä tai kun vähintään kymmenen äänioikeutettua jäsentä sitä joltakin kokoonkutsujista kirjallisesti pyytää anomuksessa mainitun asian käsittelyä varten.
 
Kokous on pidettävä kahden viikon kuluessa pyynnöstä.
 
19 § Kokouksesta on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen kokousta. Kokousten koollekutsumistavasta päättää osakunta lukuvuoden ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa.
 
20 § Kokouskutsussa ilmoitetaan ne asiat, jotka inspehtori, kuraattori, osakuntaneuvosto tai vähintään viisi osakunnan jäsentä käsiteltäväksi esittävät.
 
21 § Kokouksessa johtaa puhetta inspehtori ja hänen poissa ollessaan kuraattori.
 
Milloin kuraattorikin on estynyt, johtaa puhetta toiminnanjohtaja.
 
Ellei kukaan edellä mainituista ole paikalla, avaa kokouksen joku neuvoston jäsen, minkä jälkeen kokous valitsee puheenjohtajan.
 
22 § Kokous on päätösvaltainen, jos se on asianmukaisesti kutsuttu koolle ja jos vähintään 13 osakunnan jäsentä on läsnä, ja vähintään 9 äänivaltaisista osallistujista on varsinaisia jäseniä.
 
23 § Yksittäisen osakunnan jäsenen tekemä ehdotus raukeaa, ellei kukaan äänioikeutettu sitä kannata. Henkilövalinnasta tehtyä ehdotusta ei kuitenkaan tarvitse kannattaa.
 
24 § Päätöksen tekeminen on siirrettävä seuraavaan kokoukseen, jos vähintään yksi kolmasosa kokouksessa läsnäolevista äänioikeutetuista sitä vaatii. Kuitenkin, jos asiaa ei ole kokouskutsussa mainittu, on päätöksen tekeminen siirrettävä seuraavaan kokoukseen, jos kaksi äänioikeutettua sitä vaatii.
 
Tämän jälkeen asia voidaan siirtää vielä kerran yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
 
25 § Älköön kukaan ottako osaa sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa voi joutua ristiriitaan osakunnan edun kanssa.
 
26 § Äänestykset toimitetaan kokouksen hyväksymällä tavalla.
 
Lippuäänestys on toimitettava silloin, kun näissä säännöissä niin määrätään tai kun vähintään kaksi kokouksessa läsnäolevista äänioikeutetuista sitä vaatii.
 
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei säännöissä toisin määrätä.
 
Jos äänet menevät tasan, ratkaisee vaalissa arpa ja muussa äänestyksessä puheenjohtajan kanta.
 
27 § Kokouksesta pidetään perusteltua pöytäkirjaa.
 
Kokouksen sihteerinä toimii osakunnan sihteeri. Hänen estyneenä ollessaan puheenjohtaja kutsuu sihteeriksi jonkun läsnäolevan äänioikeutetun osakunnan jäsenen.
 
28 § Pöytäkirja on tarkastettava seuraavassa varsinaisessa kokouksessa. Tällöin siihen on tehtävä asianmukaiset oikaisut. Osakunta ei kuitenkaan tässä yhteydessä voi muuttaa päätöstään eikä yksityinen jäsen lausuntoaan.
 
Oikaisut tapahtuvat tavallisessa päätöksentekojärjestyksessä. Kokous voi valita kaksi läsnäolevaa äänioikeutettua esitarkastamaan pöytäkirjan ennen seuraavaa varsinaista kokousta.
 
Kevätlukukauden viimeisen varsinaisen kokouksen pöytäkirjaa tarkastamaan valitaan kaksi kokouksessa läsnäolevaa äänioikeutettua osakunnan jäsentä.
 
29 § Äänioikeutettu osakunnan jäsen, joka ei ole yhtynyt päätökseen, voi ilmoittaa pöytäkirjaan sen johdosta vastalauseensa. Vastalauseen perustelut on tehtävä kirjallisina. Kirjallisen vastalauseen tekemisestä on kokouksessa heti ilmoitettava, ja se on liitettävä pöytäkirjaan viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa.
 
30 § Osakunnan jäsen, joka on tyytymätön osakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen, voi hakea siihen muutosta siten kuin yliopistolaissa säädetään. Osakunnan jäsen, joka on tyytymätön osakunnan muuta kuin hallintoasiaa koskevaan päätökseen, voi hakea siihen muutosta siten kuin Helsingin yliopiston johtosäännössä säädetään.
 
31 § Osakunnan päätöstä älköön samalla lukukaudella muutettako, ellei kahden kolmasosan ääntenenemmistö kannata tehtyä muutosehdotusta. Kuitenkin voi osakunta muuttaa samalla lukukaudella tekemänsä päätöksen tavallisessa päätöksentekojärjestyksessä, jos ehdotus päätöksen muuttamisesta tehdään yliopiston viranomaisen tai ylioppilaskunnan taholta.
 

VII Osakuntaneuvosto

32 § Osakunnan yleistä hallintoa hoitaa ja toimintaa valvoo hallituksena toimiva osakuntaneuvosto.
 
33 § Osakuntaneuvoston muodostavat kuraattori, toiminnanjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja neljä neuvosta.
 
Isännällä, emännällä, fuksimajurilla ja kutsuttaessa myös muilla osakunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä osakuntaneuvoston kokouksissa, joissa heillä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta.
 
34 § Osakuntaneuvoston kokouksissa johtaa puhetta kuraattori tai hänen estyneenä ollessaan toiminnanjohtaja tai taloudenhoitaja.
 
Osakuntaneuvoston sihteerinä toimii osakunnan sihteeri. Hänen estyneenä ollessaan puheenjohtaja kutsuu sihteeriksi jonkun osakuntaneuvoston jäsenen.
 
35 § Osakuntaneuvosto kokoontuu kuraattorin tai toiminnanjohtajan kutsusta tai milloin kolme osakuntaneuvoston jäsentä sitä vaatii.
 
Osakuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään neljä äänioikeutettua jäsentä on läsnä.
 
Äänten mennessä äänestyksessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalin ollessa kyseessä ratkaisee arpa.
 
Osakuntaneuvoston jäsen voi vapautua vastuusta osakuntaneuvoston päätöksestä sanelemalla pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.
 
36 § Osakuntaneuvoston tehtävänä on erityisesti
  1. suunnitella ja kehittää osakunnan toimintaa ja tehdä tämän vuoksi tarpeellisia aloitteita
  2. valmistella tärkeimmät osakunnan kokouksissa käsiteltävät asiat sekä antaa lausunto asioista, jotka osakunta sitä varten lähettää osakuntaneuvostoon
  3. valvoa päätösten toimeenpanoa ja virkailijoiden sekä kerhojen toimintaa ja tarvittaessa vaatia asianomaisilta selvityksiä ja selostuksia
  4. käsitellä osakunnan talousarvioehdotus, jonka on oltava osakunnan jäsenten nähtävänä viikkoa ennen sen käsittelyä osakunnan kokouksessa
  5. päättää osakunnan talousarvion mukaisista raha-asioista
  6. valvoa osakunnan omaisuuden ja talouden hoitoa, juhlarahaston, isännän kassan ja muiden osakunnan rahastojen käyttöä sekä osakunnan vahvistaman talousarvion noudattamista
  7. ryhtyä valmisteleviin toimenpiteisiin osakunnan virkojen täyttämiseksi
  8. valita tarpeellisiksi katsomiaan valiokuntia ja toimikuntia sekä valvoa niiden toimintaa
  9. tiedottaa päätöksistään osakunnan jäsenille.
37 § Osakuntaneuvoston kokouksista pidetään lyhyesti perusteltua päätöspöytäkirjaa.
 
Pöytäkirja tarkastetaan osakuntaneuvoston seuraavassa kokouksessa.
 
38 § Osakunnan kokouksissa voidaan osakuntaneuvostolle esittää sen toimialaan kuuluvia kysymyksiä, joihin kuraattorin tai osakuntaneuvoston jäsenen on vastattava viimeistään seuraavassa osakunnan kokouksessa.
 

VIII Virkailijat ja toimikunnat

39 § Varsinaiset virkailijat
 
Osakunnan varsinaisia virkailijoita ovat
  • toiminnanjohtaja
  • taloudenhoitaja
  • sihteeri
  • neuvokset
  • fuksimajuri
  • isäntä
  • emäntä
  • päätoimittaja
  • tilintarkastajat.
Älköön ketään valittako hoitamaan samanaikaisesti kahta varsinaista virkaa. Varsinaisten virkailijoiden tehtävistä säädetään tarkemmin virkailijaohjesäännössä.
 
40 § Osakuntaneuvoston jäsenistä on vähintään viiden oltava osakunnan varsinaisia jäseniä. Kuitenkin, jos kuraattori tai taloudenhoitaja ovat entisiä osakunnan varsinaisia jäseniä, heidät lasketaan tässä varsinaisiksi jäseniksi.
 
41 § Toiminnanjohtajan, taloudenhoitajan ja sihteerin vaalista on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen valinnan tekevää kokousta. Vaali toimitetaan osakunnalle jätettyjen kirjallisten hakemusten perusteella. Ellei hakemuksia vaalikokoukseen mennessä tule, voidaan vaali toimittaa hakemuksetta.
 
42 § Muut virkailijat
 
Osakunnan kokous voi valita muita virkailijoita siten kuin virkailijaohjesäännössä määrätään.
 
43 § Virkailijoiden toimikaudet
  • Toiminnanjohtajan ja taloudenhoitajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
  • Fuksimajurin toimikausi on yksi lukuvuosi.
  • Isännän ja emännän toimikausi on yksi lukukausi.
Muiden varsinaisten virkailijoiden toimikausi on yksi kalenterivuosi. Muiden virkailijoiden toimikausista säädetään virkailijaohjesäännössä.
 
44 § Kaikki varsinaiset virkailijat on valittava viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikauttaan edeltävän lukukauden loppua.
 
45 § Osakunnan varsinaisiin virkoihin taloudenhoitajaa ja tilintarkastajia lukuun ottamatta voidaan valita ainoastaan osakunnan jäsen. Muihin virkoihin voidaan valita ainoastaan osakunnan jäsen, kuitenkin virkailijaohjesäännössä voidaan sallia entisen jäsenen valitseminen.
 
Virkailijan ei tarvitse kuitenkaan luopua virastaan, jos hänestä tulee entinen jäsen kesken toimikauden.
 
46 § Virkailijat ovat vastuussa toiminnastaan osakunnalle. Jos virkailija toimii sääntöjen tai hyvien tapojen vastaisesti, voi osakunnan kokous, neuvoston tai 10 osakunnan jäsenen esityksestä, päättää virkailijan huomauttamisesta tai virastaan erottamisesta kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.
 
47 § Jos virkailija eroaa tai erotetaan kesken toimikauttaan, on hänen tilalleen valittava uusi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
 
48 § Toiminnanjohtaja
 
Toiminnanjohtajaksi osakunta valitsee jonkun vanhemman, osakunnan toimintaan hyvin perehtyneen jäsenensä. Toiminnanjohtaja koordinoi osakunnan toimintaa.
 
Toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus osakunnan toimikuntien kokouksissa.
 
Kuraattori ja toiminnanjohtaja pyritään valitsemaan vuorovuosin.
 
49 § Taloudenhoitaja
 
Osakunnan taloutta hoitaa osakuntaneuvoston valtuuttamana taloudenhoitaja. Taloudenhoitajaksi valitaan taloudellisiin asioihin ja kirjanpitoon perehtynyt vanhempi osakunnan jäsen tai entinen jäsen.
 
50 § Sihteeri
 
Sihteerin tehtävänä on pitää pöytäkirjaa osakunnan ja osakuntaneuvoston kokouksissa sekä hoitaa muita osakunnan hallintoon liittyviä tehtäviä.
 
51 § Neuvokset
 
Neuvoksiksi valitaan neljä osakunnan toimintaan hyvin perehtynyttä jäsentä.
 
Neuvokset valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Tällöin kukin äänioikeutettu voi äänestää neljää ehdokasta, jolloin ehdokkaiden katsotaan saaneen kussakin äänestyslipussa ääniä seuraavasti: 1. sijalle asetettu 8 ääntä, 2. sijalle asetettu 5 ääntä, 3. sijalle asetettu 3 ääntä ja 4. sijalle asetettu 2 ääntä.
 
Mikäli kaksi kolmasosaa paikalla olevista osakunnan jäsenistä sitä vaatii, on vaali toimitettava enemmistövaalina. Tällöin kullakin osakunnan äänioikeutetulla jäsenellä on käytettävissään vain yksi ääni.
 
52 § Tilintarkastajat ja varatilintarkastajat
 
Tilejä ja omaisuudenhoitoa tarkastamaan osakunnan kokous valitsee kaksi tilintarkastajaa sekä näille kaksi varamiestä seuraavaa tilikautta varten.
 
Tilin- ja varatilintarkastajaksi ei voida valita alaikäistä tai henkilöä, joka on osakunnalle tilinpitovelvollinen hoitamansa viran tai toimikunnan jäsenyyden vuoksi.
 
Tarvittaessa osakunta voi käyttää valantehnyttä tilintarkastajaa.
 
53 § Osakunnan sääntömääräiset toimikunnat ovat:
  1. asuntolatoimikunta
  2. kunniamerkki- ja palkintolautakunta
  3. kurinpitolautakunta.
54 § Asuntolatoimikunta
 
Asuntolatoimikunnan tehtävänä on valita asukkaat osakunnan asuntolapaikoille, antaa tarpeellisia järjestys- ja muita määräyksiä sekä suosituksia Savolaisten Ylioppilaiden Säätiölle asuntoloiden vuokrien ja maksujen suuruudesta ja täyttää muut Savolaisten Ylioppilaiden Säätiön sille antamat tehtävät.
 
Asuntolatoimikuntaan kuuluvat kuraattori, Savolaisten Ylioppilaiden Säätiön asuntola-asiamies sekä yksi jäsen kustakin Savolaisten Ylioppilaiden Säätiön asuntolasta sekä kaksi jäsentä, jotka eivät asu edellä mainituissa asuntoloissa.
 
Asuntolatoimikunnan toiminnasta säädetään tarkemmin erillisessä asuntolatoimikunnan ohjesäännössä.
 
Asuntolatoimikunnan toimikausi on yksi kalenterivuosi.
 
55 § Kunniamerkki- ja palkintolautakunta
 
Kunniamerkki- ja palkintolautakuntaan, jonka puheenjohtajana toimii kuraattori, valitaan tammikuun aikana pidettävässä osakunnan varsinaisessa kokouksessa neljä jäsentä.
 
Lautakuntaan valittavien tulee olla vanhempia osakunnan jäseniä, joille mikäli mahdollista on jo myönnetty osakunnan ansiomerkki.
 
Lautakunnan tehtävänä on päättää kunniamerkkien, kunnianauhojen ja ansio- ja harrastusmerkkien jaosta sekä vuosijuhlassa jaettavista palkinnoista.
 
Lautakunnan päätösten tulee olla yksimielisiä. Luettelo kunniamerkkien, kunnianauhojen, ansio- ja harrastusmerkkien sekä palkintojen saajista ja myöntämisen perusteista on liitettävä vuosijuhlaa lähinnä seuraavan osakunnan varsinaisen kokouksen pöytäkirjaan.
 
56 § Kurinpitolautakunta
 
Osakunnan kokous asettaa kurinpitolautakunnan kunniatuomioistuimena käsittelemään jäsentensä kurinpitorikkomuksia. Ennen päätöksen tekemistä lautakunnan on kuultava kurinpitorikkomuksesta epäiltyä.
 
Lautakuntaan kuuluu kuraattorin lisäksi tarpeellinen määrä jäseniä, joiden tulee olla vanhempia ja oikeamielisiksi tunnettuja osakunnan jäseniä.
 
Lautakunnan toimikausi on yksi kalenterivuosi.
 
57 § Osakunnan kokous ja osakuntaneuvosto voivat tarvittaessa perustaa muita toimikuntia.

Virkailijat voivat kutsua avukseen muita toimikuntia siten kuin virkailijaohjesäännössä määrätään. Tällöin kyseinen virkailija toimii toimikunnan puheenjohtajana.

 

IX Osakunnan talous

58 § Osakunnan tilikausi on kalenterivuosi.
 
59 § Osakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettavaksi jäsenmaksu.
 
60 § Osakunnan taloutta hoidetaan talousarvion mukaan. Osakuntaneuvosto on tili- ja vastuuvelvollinen osakunnalle.
 
Talousarvion ulkopuolisia rahastoja ovat juhlarahasto ja isännän kassa. Tarvittaessa osakunnan kokous voi perustaa muitakin rahastoja.
 
61 § Taloudenhoitajan on tehtävä osakunnan taloudenhoidosta tilinpäätös helmikuun loppuun mennessä. Jos taloudenhoitaja eroaa ennen toimikautensa päättymistä, on hänen tehtävä osakuntaneuvostolle välitilinpäätös viimeistään kuukauden kuluttua eroamisestaan. Neuvoston käsiteltyä tilinpäätöksen se alistetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on esitettävä osakunnan kokoukselle kirjallinen kertomus suorittamastaan tilintarkastuksesta.
 
62 § Juhlarahastoa käytetään osakunnan suurimpien juhlien järjestämiseen. Osakunnan kokous myöntää juhlarahaston käyttöoikeuden juhlia järjestävälle osakunnan virkailijalle. Juhlarahaston käyttöä valvoo osakuntaneuvosto. Juhlien järjestämisestä kertyvä ylijäämä siirretään juhlarahastoon, ja sen käytöstä päättää osakunnan kokous.
 
63 § Isännän kassaa käyttää isäntä osakunnan tilaisuuksien järjestämiseen. Isännän on pidettävä kassassa olevista varoista kirjaa. Isännän kassan käyttöä valvoo osakuntaneuvosto. Isännän kassaan kertyneiden varojen käytöstä päättää osakuntaneuvoston esityksestä osakunnan kokous.
 
64 § Osakunnan taloudesta sekä juhlarahaston, isännän kassan ja muiden rahastojen käytöstä säädetään tarkemmin talousohjesäännössä.
 

X Osakuntanauha, arvomerkit sekä kunnian- ja tunnustuksen osoitukset

65 § Osakuntanauhan ja pienoismerkin värit ovat Savon värit keltainen ja musta.
 
66 § Kaikki osakunnan jäsenet ja entiset jäsenet ovat oikeutettuja kantamaan osakuntanauhaa ja osakunnan pienoismerkkiä.
Kuraattori voi myöntää osakuntanauhan kanto-oikeuden muun osakunnan tai ulkomaisen ystävyysjärjestön jäsenelle. Osakunnan kokous voi myöntää osakuntanauhan kanto-oikeuden erityisestä syystä myös muulle osakunnan piirissä ansioituneelle henkilölle.
 
67 § Osakunta voi peruuttaa osakuntanauhan ja pienoismerkin kanto- oikeuden kurinpitolautakunnan esityksestä.
 
68 § Osakuntanauhan ja pienoismerkin käytöstä säädetään tarkemmin nauha- ja merkkiohjesäännössä.
 
69 § Arvomerkkejä ovat inspehtorin ja kuraattorin ketjut sekä vuosijuhlamestarin ruusuke.
 
Osakunta voi ottaa käyttöön muitakin arvomerkkejä. Arvomerkkien käytöstä säädetään nauha- ja merkkiohjesäännössä.
 
70 § Osakunnan kunnian- ja tunnustuksen osoitukset ovat
  1. kunniajäseneksi kutsuminen
  2. pienoislippu
  3. kunniamerkki
  4. kunnianauha
  5. ansiomerkki
  6. harrastusmerkki.
Osakunta voi antaa muitakin kunnian- ja tunnustuksen osoituksia, joista säädetään tarkemmin nauha- ja merkkiohjesäännössä.
 
71 § Kunniajäsenekseen osakunta voi kutsua entisen jäsenensä tai muun henkilön, joka huomattavalla tavalla on toiminut osakunnan tai sen tarkoitusperien hyväksi tai jolle osakunta hänen erityisten ansioittensa vuoksi tahtoo kunnioitustaan osoittaa.
 
Kunniajäseneksi kutsumisesta on osakuntaneuvoston tehtävä kirjallinen, perusteltu esitys osakunnan kokoukselle. Osakuntaneuvoston esityksen on oltava yksimielinen. Esitys on hyväksytty, jos sitä ensimmäisessä kokouksessa on kannattanut yksinkertainen ääntenenemmistö ja seuraavassa kaksi kolmasosaa läsnäolevista äänioikeutetuista. Asiaa käsiteltäessä johtaa puhetta inspehtori, ja äänestys suoritetaan suljetuin lipuin. Asiasta on ilmoitettava kokouskutsussa.
 
Jos esitys raukeaa, älköön asiasta osakuntaneuvoston tai osakunnan kokousten pöytäkirjoissa mainittako ja kaikki esitystä koskevat asiakirjat hävitettäköön.
 
72 § Tunnustuksena erittäin ansiokkaasta toiminnasta Savon maakunnan tai osakunnan hyväksi voi osakunta osakuntaneuvoston yksimielisestä esityksestä myöntää pienoislipun yksityiselle henkilölle tai yhteisölle.
 
73 § Tunnustuksena merkittävästä toiminnasta Savon maakunnan tai osakunnan hyväksi voidaan vuosijuhlassa jakaa kunniamerkkejä.
 
Älköön kuitenkaan yhdellä kertaa jaettako kahta useampaa kunniamerkkiä.
 
74 § Osakunnan toimintaa tai tarkoitusperiä tukeneelle henkilölle voidaan vuosijuhlassa antaa kunnianauha.
 
Älköön kuitenkaan yhdellä kertaa annettako kahta useampaa kunnianauhaa.
 
75 § Tunnustuksena osakunnan hyväksi tehdystä työstä voidaan osakunnan jäsenille tai entisille jäsenille jakaa vuosijuhlassa ansiomerkkejä.
 
Elleivät erityiset syyt sitä vaadi, älköön merkkejä jaettako kerrallaan kolmea enempää.
 
76 § Tunnustuksena osakunnan hyväksi suoritetusta työstä voidaan osakunnan jäsenille tai entisille jäsenille jakaa vuosijuhlassa harrastusmerkkejä.
 
Älköön kuitenkaan yhdellä kertaa ilman erityistä syytä annettako kuutta useampaa harrastusmerkkiä.
 
77 § Kunnian- ja tunnustuksen osoitusten käytöstä säädetään tarkemmin nauha- ja merkkiohjesäännössä.
 
78 § Osakunta voi jakaa myös muita palkintoja tai stipendejä osakunnan hyväksi tehdystä työstä sekä ansioista kulttuurin, urheilun tai tieteen saralla. Palkintojen ja stipendien myöntämisestä säädetään tarkemmin nauha- ja merkkiohjesäännössä.
 

XI Erinäisiä säädöksiä

79 § Kerhot
 
Osakunnan yhteydessä voi toimia kerhoja. Kerhon on esitettävä sääntönsä osakunnan kokouksen hyväksyttäviksi. Kerhoista säädetään tarkemmin kerho-ohjesäännössä.
 
80 § Osakunnan nimen kirjoittaminen
 
Osakunnan nimen kirjoittaa kuraattori yhdessä toiminnanjohtajan tai sihteerin kanssa ja taloutta koskevissa asioissa yhdessä taloudenhoitajan kanssa.
 
81 § Osakunnan vuosijuhla
 
Osakunnan vuosijuhlaa vietetään helmikuun 20. päivänä tai sitä lähinnä olevana lauantaina tai sunnuntaina sen muistoksi, että kyseisenä päivänä vuonna 1865 annettiin asetus suomen kielen käyttöön ottamisesta oikeusistuimissa ja virastoissa.
 
Erityisesti päätettyään voi osakunta viettää vuosijuhlaansa yhdessä Karjalaisen osakunnan kanssa tämän vuosijuhlapäivänä.
 
82 § Osakunnan lippu
 
Osakunnan lippu on tarkka jäljennös Tukholman sota-arkistossa säilytettävästä Savon ja Savonlinnan läänin Rykmentin lipusta vuodelta 1686. Lipun käyttämisestä päättää osakunnan kokous tahi kiireellisissä tapauksissa kuraattori tai osakuntaneuvosto. Lipun käyttämisestä on ilmoitettava osakunnalle seuraavassa varsinaisessa kokouksessa.
 
83 § Ystävyyssopimukset
 
Osakunta voi solmia ystävyyssopimuksia suomalaisten tai ulkomaisten ylioppilasyhteisöjen kanssa.
 
Ystävyyssopimuksen ehdottamisesta tai hyväksymisestä päätetään osakunnan varsinaisessa kokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
 
84 § Arkisto ja kirjasto
 
Osakunnan arkistossa säilytetään osakunnan toimintaan liittyviä asiakirjoja. Osakunnan kirjastoon kuuluvat kaikki sitä varten hankitut ja saadut teokset. Arkistosta ja kirjastosta voidaan lainata aineistoa osakunnan jäsenille.
 

XII Sääntöjen ja ohjesääntöjen vahvistaminen

85 § Muutokset tai lisäykset näihin sääntöihin on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä osakunnan kokouksessa.
Muutokset ja lisäykset vahvistaa Helsingin yliopiston rehtori.
 
86 § Osakunnalla on oltava seuraavat ohjesäännöt:
  1. virkailijaohjesääntö
  2. talousohjesääntö
  3. nauha- ja merkkiohjesääntö
  4. asuntolatoimikunnan ohjesääntö
  5. kerho-ohjesääntö.
Lisäksi osakunnan kokous voi vahvistaa muita ohjesääntöjä. Ohjesäännön vahvistaminen ja muutokset jo vahvistettuihin ohjesääntöihin tehdään tavallisessa päätöksentekojärjestyksessä.